Hip Hop in Finland: Genres and Generations

Etusivu » Finnish publications on hip-hop

Finnish publications on hip-hop

This includes research publications both on hip-hop in Finland and hip-hop research done by Finnish scholars. To add publications to the list, please contact the network.

Books and anthologies

  • Brunila, Mikael & Kukka Ranta & Eetu Viren (2011). Muutaman töhryn tähden. Helsinki: Into Kustannus.
  • Forss, Timo Kalevi (2015). Toverit herätkää. Poliittinen laululiike Suomessa. Helsinki: Into. [Luku ”Laululiikkeen perintö”, 345–361.]
  • Heinilä, Harri (2021). Hip hop ja jazztanssi Afrikkalaisamerikkalaisen tanssin jatkumo. Musiikkiarkisto.
  • Helin, Mika (2014). Luvallinen graffiti Helsingissä. Helsinki: Helsingin kaupunki, Tietokeskus.
  • Isomursu, Anne & Tuomas Jääskeläinen (1998). Helsinki graffiti. Helsinki: Matti Pyykkö.
  • Mikkonen, Jani (2004). Riimi riimistä. Suomalaisen hiphopmusiikin nousu ja uho. Helsinki: Otava.
  • Nives, Matti (ed.) (2014). DJ-kirja. Näkökulmia suomalaiseen DJ-kulttuuriin. Helsinki: Iina Esko Foto & Image.
  • Paleface (2011). Rappiotaidetta – Suomiräpin tekijät. Helsinki: Like.
  • Paleface & Esa Salminen (2019). 13 kertaa kovempi – Räppärin käsikirja. Helsinki: Like.
  • Rantakallio, Inka & Heini Strand (eds.)(2021). Kuka kuuluu? Kirjoituksia hiphopista ja feminismistä. Helsinki: Kosmos.
  • Strand, Heini (2019). Hyvä verse – Suomiräpin naiset. Helsinki: Into Kustannus.
  • Sykäri, Venla & Inka Rantakallio & Elina Westinen & Dragana Cvetanovic (eds.) (2019). Hiphop Suomessa: Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.
  • Tuittu, Nina & Isomursu, Anne (2005). Breikkaus on mun elämäntapa. Helsinki: Maahenki.

Articles in edited volumes

  • Ahmed, Warda & Julian Owusu (2022). Hiphop on intohimomme. In Aino-Maija Elonheimo, Sari Miettinen, Hanna Ojala & Tuija Saresma (eds.), Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino, 171–184.
  • Brusila, Johannes (1999). Soundet som icke är – En spelöppning i finlandsvensk populärmusikforskning. In Anna-Maria Nordman (ed.) Folk och musik. Från dansbana till rockklubb. Årsbok utgiven av Finlands svenska folkmusikinstitut. Vasa: Finlands svenska folkmusikinstitut, 9–34.
  • Byckling, Anna (2006). Törkyä vai terävää ironiaa? Eminem räppää tulkinnan rajamailla. In Toni Lahtinen & Markku Lehtimäki (eds.), Ääniä äänien takaa. Tulkintoja rock-lyriikasta. Tampere: Tampere University Press, 123–146.
  • Cvetanovic, Dragana (2018). ”Frá bygd til bý” –a Faroese Bricolage of Hip Hop, National Romantic Poetry and Ballads. In M. Marnersdóttir, E. Andreassen,  S. A. Dahl, T. Jacobsen & E. Isholm (eds.), Ballads – New Approaches: Kvaedi – Nýggj sjónarmid.  Tórshavn, Faroe Islands: Fróðskapur, Faroe University Press, 78–98.
  • Cvetanovic, Dragana (2010). Sepitetty ja oikea todellisuus – Autenttisuus serbiankielisissä hiphop-kulttuurin teksteissä. In Maija Könönen, Juhani Nuorluoto & Merja Salo (eds.), Balkanin syndrooma?: Esseitä Kaakkois-Euroopan menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Helsinki: Aleksanteri Institute, 129–151.
  • Hilamaa, Heikki & Seppo Varjus (2004). Hiphop: Pohjoinen ulottuvuus. In Pekka Gronow, Jukka Lindfors & Jake Nyman (eds.), Suomi soi 2. Rautalangasta hiphoppiin. Helsinki: Tammi, 193–203.
  • Isomursu, Anne & Tuittu, Nina (2003). Breikkaus on mun elämäntapa. Kertomuksia break-tanssistsa. In Helena Saarikoski (ed.), Tanssi tanssi. Kulttuureja, tulkintoja. Tietolipas 186. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 295–329.
  • Kalliokoski, Jyrki (2006). ”Omaa panosta omasta vokabulaaristosta.” Rap-tekstit stadin slangin kuvina. In Kaisu Juusela & Katariina Nisula (eds.), Helsinki kieliyhteisönä. Helsinki: Helsingin yliopisto, 299–317.
  • Kelekay, Jasmine (2022). “‘We’re Not All Thugs in the East’: The Racial Politics of Place in Afro-Finnish Hip Hop.” In Finnishness, Whiteness and Coloniality, edited by J. Hoegaerts, T. Liimatainen, L. Hekanaho and E. Peterson. Helsinki: Helsinki University Press, 207–237. DOI: https://doi.org/10.33134/HUP-17-9
  • Komonen, Pauli (2012). Graffitimaalarin vaiheet alakulttuurissa ja toiminnan luonne. In Mikko Salasuo, Janne Poikolainen & Pauli Komonen (eds.), Katukulttuuri – Nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 169–198.
  • Kärjä, Antti-Ville (2011). Ridiculing rap, funlandizing Finns? Humour and parody as strategies of securing the ethnic other in popular music. In Jason Toynbee & Byron Dueck (eds.), Migrating music. London: Routledge, 78– 91.
  • Leppänen, Sirpa & Sari Pietikäinen (2010). Urban rap goes to Arctic Lapland: Breaking through and saving the endangered Inari Sámi language. In Helen Kelly-Holmes & Gerlinde Mautner (eds,), Language and the market. London: Palgrave Macmillan, 148–158.
  • Martikainen, Sakari (2017). So Damn Tuff jatkaa perinteitä ja antaa tilaa uudelle. In Pertti Grönholm & Kimi Kärki (eds.), Toisen soinnun etsijät. Turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970–2017. Turun Historiallinen Arkisto 70. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 259–263.
  • Nieminen, Matti (2003). Ei ghettoja. Ei ees kunnon katuja. In Kimmo Saaristo (ed.), Hyvää pahaa rock’n’roll. Sosiologisia kirjoituksia rockista ja rockkulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 168–190.
  • Paakki, Lyydia (2020). Kielellä leikittely Eevil Stöön albumilla Iso Vauva Jeesus. In Saija Isomaa (ed.), Lajileikkejä ja äärirajatapauksia. Kirjallisuustieteellisiä näkökulmia kerrontaan, teemoihin ja lajeihin. Kriittisiä tutkielmia – Opiskelijoiden julkaisusarja. Tampereen yliopisto, 27–39.
  • Piispa, Mikko (2012). ”Kaikki halus Comptoniin” – Ekskursio graffitielämykseen. In Mikko Salasuo, Janne Poikolainen & Pauli Komonen (eds.), Katukulttuuri – Nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 199–220.
  • Pöysä, Anna & Janne Rantala (2011). Mc Azagaia ja Maputon leipäkapina. Taistelu Mosambikin historiasta. In Yrjö Heinonen & Tarja Rautiainen-Keskustalo (eds.), Etnomusikologian vuosikirja Vol 23. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura, 7–35.
  • Rantakallio, Inka (2018). Sana ylös: riimittely suomenkielisessä räp-lyriikassa. In Siru Kainulainen & Liisa Steinby & Susanna Välimäki (eds.), Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja. Helsinki: SKS, 361–386.
  • Rantala, Janne (2019). Antepassados políticos’ através do rap Moçambicano’. In T. Sitoe & P. Guerra (eds.), Reinventaro Discurso e o Palco: O RAP, entre saberes locais e olhares globais. Porto:Porto University’s Faculty of Humanities and Arts.
  • Strand, Heini & Toni Lahtinen (2006). Tuuppa Rolloon! Tulenkantajien paikallinen identiteetti. In Toni Lahtinen & Markku Lehtimäki (eds.), Ääniä äänien takaa. Tulkintoja rock-lyriikasta. Tampere: Tampere University Press, 147–168.
  • Suoranta, Juha (2005). Hiphopin poliittinen epäpuhtaus. In Tommi  Hoikkala, Sofia Laine & Jyrki Laine (eds.), Mitä on tehtävä? Nuorison kapinan teoriaa ja käytäntöä.  Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 25. Helsinki: Loki-Kirjat, 183–203.
  • Sykäri, Venla (2014). Kilpaa laulava yhteisö. (Creating Communities with Song Competitions). In Janika Oras, Andreas Kalkun, Mari Sarv (eds.), Regilaulu kohanemine ja kohandajad. Tartu: Eesti Kirjandusmuuseumi Teaduskirjastus. 109-134 (Summary in English 334-336).
  • Westinen, Elina (2010). The linguistic and discursive construction of hip hop identities: A view on Finnish rap lyrics. In Minna Palander-Collin, Hartmut Lenk, Minna Nevala, Päivi Sihvonen & Marjo Vesalainen (eds.), Constructing identity in interpersonal communication. Helsinki: Société Néophilologique, 251–262.
  • Westinen, Elina (2012). Bättre folk – Kriittinen sosiolingvistinen kommentti suomalaisessa rap-musiikissa. In Mikko Salasuo, Pauli Komonen & Janne Poikolainen (eds.), Katukulttuuri – Nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 119–141.
  • Westinen, Elina (2016). Multiscalarity and Polycentricity in Rap Artists’ Social Media Communication: Multisemiotic Negotiations of Otherness and Integration. In Jaspal Naveel Singh, Argyro Kantara, Dorottya Cserző (eds.), Downscaling Culture. Revisiting Intercultural Communication. 280–310. Newcastle: Cambridge Scholars Publishing.
  • Westinen, E. (2017). ”Still alive, nigga”: Multisemiotic Constructions of self as the Other in Finnish Rap Music Videos. In Leppänen, S., E. Westinen & S. Kytölä (eds.), Social media discourse, (dis)identifications and diversities. New York: Routledge, 335–360.
  • Westinen, Elina (2018). “Who’s afraid of the dark?” – The ironic self-stereotype of the ethnic Other in Finnish rap music. In Ross, A. & D. Rivers (eds.), The Sociolinguistics of Hip-Hop as Critical Conscience: Dissatisfaction and Dissent. Houndmills: Palgrave MacMillan, 131–161.
  • Äystö, Tuomas (2017). Hip hop Turussa – pioneerityötä ja vahvoja tulokkaita. In Pertti Grönholm & Kimi Kärki (eds.), Toisen soinnun etsijät. Turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970–2017. Turun Historiallinen Arkisto 70. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 254–258.

Articles in journals

Special issues

Book reviews

  • Westinen, Elina (2012). Paleface: Rappiotaidetta. Suomiräpin tekijät [’Decay art: The authors of Finnish rap’], Hiidenkivi 3/2012.

Theses

Doctoral theses

Licentiate theses

  • Immonen, Janne (2004). ’Meitä ei dissata!’ – Rap-musiikki puuvillapelloilta gettoon ja sieltä ulos. Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä.

Master’s theses

Bachelor’s theses

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Hip Hop in Finland on Twitter

%d bloggaajaa tykkää tästä: