Finnish publications on hip-hop

This includes research publications both on hip-hop in Finland and hip-hop research done by Finnish scholars. To add publications to the list, please contact the network.

Books and anthologies

• Brunila, Mikael & Kukka Ranta & Eetu Viren (2011). Muutaman töhryn tähden. Helsinki: Into Kustannus.
• Forss, Timo Kalevi (2015). Toverit herätkää. Poliittinen laululiike Suomessa. Helsinki: Into. [Luku ”Laululiikkeen perintö”, 345–361.]
• Heinilä, Harri (2021). Hip hop ja jazztanssi – Afrikkalaisamerikkalaisen tanssin jatkumo. Musiikkiarkisto.
• Helin, Mika (2014). Luvallinen graffiti Helsingissä. Helsinki: Helsingin kaupunki, Tietokeskus.
• Isomursu, Anne & Tuomas Jääskeläinen (1998). Helsinki graffiti. Helsinki: Matti Pyykkö.
• Mikkonen, Jani (2004). Riimi riimistä. Suomalaisen hiphopmusiikin nousu ja uho. Helsinki: Otava.
• Nives, Matti (ed.) (2014). DJ-kirja. Näkökulmia suomalaiseen DJ-kulttuuriin. Helsinki: Iina Esko Foto & Image.
• Paleface (2011). Rappiotaidetta – Suomiräpin tekijät. Helsinki: Like.
• Paleface & Esa Salminen (2019). 13 kertaa kovempi – Räppärin käsikirja. Helsinki: Like.
• Rantakallio, Inka & Heini Strand (eds.)(2021). Kuka kuuluu? Kirjoituksia hiphopista ja feminismistä. Helsinki: Kosmos.
• Strand, Heini (2019). Hyvä verse – Suomiräpin naiset. Helsinki: Into Kustannus.
• Sykäri, Venla & Inka Rantakallio & Elina Westinen & Dragana Cvetanovic (eds.) (2019). Hiphop Suomessa: Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.
• Tuittu, Nina & Isomursu, Anne (2005). Breikkaus on mun elämäntapa. Helsinki: Maahenki.

Articles in edited volumes

• Ahmed, Warda & Julian Owusu (2022). Hiphop on intohimomme. In Aino-Maija Elonheimo, Sari Miettinen, Hanna Ojala & Tuija Saresma (eds.), Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino, 171–184.
• Brusila, Johannes (1999). Soundet som icke är – En spelöppning i finlandsvensk populärmusikforskning. In Anna-Maria Nordman (ed.) Folk och musik. Från dansbana till rockklubb. Årsbok utgiven av Finlands svenska folkmusikinstitut. Vasa: Finlands svenska folkmusikinstitut, 9–34.
• Byckling, Anna (2006). Törkyä vai terävää ironiaa? Eminem räppää tulkinnan rajamailla. In Toni Lahtinen & Markku Lehtimäki (eds.), Ääniä äänien takaa. Tulkintoja rock-lyriikasta. Tampere: Tampere University Press, 123–146.
• Cvetanovic, Dragana (2018). ”Frá bygd til bý” –a Faroese Bricolage of Hip Hop, National Romantic Poetry and Ballads. In M. Marnersdóttir, E. Andreassen,  S. A. Dahl, T. Jacobsen & E. Isholm (eds.), Ballads – New Approaches: Kvaedi – Nýggj sjónarmid.  Tórshavn, Faroe Islands: Fróðskapur, Faroe University Press, 78–98.
• Cvetanovic, Dragana (2010). Sepitetty ja oikea todellisuus – Autenttisuus serbiankielisissä hiphop-kulttuurin teksteissä. In Maija Könönen, Juhani Nuorluoto & Merja Salo (eds.), Balkanin syndrooma?: Esseitä Kaakkois-Euroopan menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Helsinki: Aleksanteri Institute, 129–151.
• Hilamaa, Heikki & Seppo Varjus (2004). Hiphop: Pohjoinen ulottuvuus. In Pekka Gronow, Jukka Lindfors & Jake Nyman (eds.), Suomi soi 2. Rautalangasta hiphoppiin. Helsinki: Tammi, 193–203.
• Isomursu, Anne & Tuittu, Nina (2003). Breikkaus on mun elämäntapa. Kertomuksia break-tanssistsa. In Helena Saarikoski (ed.), Tanssi tanssi. Kulttuureja, tulkintoja. Tietolipas 186. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 295–329.
• Kalliokoski, Jyrki (2006). ”Omaa panosta omasta vokabulaaristosta.” Rap-tekstit stadin slangin kuvina. In Kaisu Juusela & Katariina Nisula (eds.), Helsinki kieliyhteisönä. Helsinki: Helsingin yliopisto, 299–317.
• Kelekay, Jasmine (2022). “‘We’re Not All Thugs in the East’: The Racial Politics of Place in Afro-Finnish Hip Hop.” In Finnishness, Whiteness and Coloniality, edited by J. Hoegaerts, T. Liimatainen, L. Hekanaho and E. Peterson. Helsinki: Helsinki University Press, 207–237. DOI: https://doi.org/10.33134/HUP-17-9
• Komonen, Pauli (2012). Graffitimaalarin vaiheet alakulttuurissa ja toiminnan luonne. In Mikko Salasuo, Janne Poikolainen & Pauli Komonen (eds.), Katukulttuuri – Nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 169–198.
• Kärjä, Antti-Ville (2011). Ridiculing rap, funlandizing Finns? Humour and parody as strategies of securing the ethnic other in popular music. In Jason Toynbee & Byron Dueck (eds.), Migrating music. London: Routledge, 78– 91.
• Leppänen, Sirpa & Sari Pietikäinen (2010). Urban rap goes to Arctic Lapland: Breaking through and saving the endangered Inari Sámi language. In Helen Kelly-Holmes & Gerlinde Mautner (eds,), Language and the market. London: Palgrave Macmillan, 148–158.
• Martikainen, Sakari (2017). So Damn Tuff jatkaa perinteitä ja antaa tilaa uudelle. In Pertti Grönholm & Kimi Kärki (eds.), Toisen soinnun etsijät. Turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970–2017. Turun Historiallinen Arkisto 70. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 259–263.
• Nieminen, Matti (2003). Ei ghettoja. Ei ees kunnon katuja. In Kimmo Saaristo (ed.), Hyvää pahaa rock’n’roll. Sosiologisia kirjoituksia rockista ja rockkulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 168–190.
• Paakki, Lyydia (2020). Kielellä leikittely Eevil Stöön albumilla Iso Vauva Jeesus. In Saija Isomaa (ed.), Lajileikkejä ja äärirajatapauksia. Kirjallisuustieteellisiä näkökulmia kerrontaan, teemoihin ja lajeihin. Kriittisiä tutkielmia – Opiskelijoiden julkaisusarja. Tampereen yliopisto, 27–39.
• Piispa, Mikko (2012). ”Kaikki halus Comptoniin” – Ekskursio graffitielämykseen. In Mikko Salasuo, Janne Poikolainen & Pauli Komonen (eds.), Katukulttuuri – Nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 199–220.
• Pöysä, Anna & Janne Rantala (2011). Mc Azagaia ja Maputon leipäkapina. Taistelu Mosambikin historiasta. In Yrjö Heinonen & Tarja Rautiainen-Keskustalo (eds.), Etnomusikologian vuosikirja Vol 23. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura, 7–35.
• Rantakallio, Inka (2018). Sana ylös: riimittely suomenkielisessä räp-lyriikassa. In Siru Kainulainen & Liisa Steinby & Susanna Välimäki (eds.), Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja. Helsinki: SKS, 361–386.
• Rantala, Janne (2019). Antepassados políticos’ através do rap Moçambicano’. In T. Sitoe & P. Guerra (eds.), Reinventaro Discurso e o Palco: O RAP, entre saberes locais e olhares globais. Porto:Porto University’s Faculty of Humanities and Arts.
• Strand, Heini & Toni Lahtinen (2006). Tuuppa Rolloon! Tulenkantajien paikallinen identiteetti. In Toni Lahtinen & Markku Lehtimäki (eds.), Ääniä äänien takaa. Tulkintoja rock-lyriikasta. Tampere: Tampere University Press, 147–168.
• Suoranta, Juha (2005). Hiphopin poliittinen epäpuhtaus. In Tommi  Hoikkala, Sofia Laine & Jyrki Laine (eds.), Mitä on tehtävä? Nuorison kapinan teoriaa ja käytäntöä.  Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 25. Helsinki: Loki-Kirjat, 183–203.
• Sykäri, Venla (2014). Kilpaa laulava yhteisö. (Creating Communities with Song Competitions). In Janika Oras, Andreas Kalkun, Mari Sarv (eds.), Regilaulu kohanemine ja kohandajad. Tartu: Eesti Kirjandusmuuseumi Teaduskirjastus. 109-134 (Summary in English 334-336).
• Westinen, Elina (2010). The linguistic and discursive construction of hip hop identities: A view on Finnish rap lyrics. In Minna Palander-Collin, Hartmut Lenk, Minna Nevala, Päivi Sihvonen & Marjo Vesalainen (eds.), Constructing identity in interpersonal communication. Helsinki: Société Néophilologique, 251–262.
• Westinen, Elina (2012). Bättre folk – Kriittinen sosiolingvistinen kommentti suomalaisessa rap-musiikissa. In Mikko Salasuo, Pauli Komonen & Janne Poikolainen (eds.), Katukulttuuri – Nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 119–141.
• Westinen, Elina (2016). Multiscalarity and Polycentricity in Rap Artists’ Social Media Communication: Multisemiotic Negotiations of Otherness and Integration. In Jaspal Naveel Singh, Argyro Kantara, Dorottya Cserző (eds.), Downscaling Culture. Revisiting Intercultural Communication. 280–310. Newcastle: Cambridge Scholars Publishing.
• Westinen, E. (2017). ”Still alive, nigga”: Multisemiotic Constructions of self as the Other in Finnish Rap Music Videos. In Leppänen, S., E. Westinen & S. Kytölä (eds.), Social media discourse, (dis)identifications and diversities. New York: Routledge, 335–360.
• Westinen, Elina (2018). “Who’s afraid of the dark?” – The ironic self-stereotype of the ethnic Other in Finnish rap music. In Ross, A. & D. Rivers (eds.), The Sociolinguistics of Hip-Hop as Critical Conscience: Dissatisfaction and Dissent. Houndmills: Palgrave MacMillan, 131–161.
• Äystö, Tuomas (2017). Hip hop Turussa – pioneerityötä ja vahvoja tulokkaita. In Pertti Grönholm & Kimi Kärki (eds.), Toisen soinnun etsijät. Turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970–2017. Turun Historiallinen Arkisto 70. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 254–258.

Articles in journals

• Cvetanovic, Dragana (2018). Stylization in action – emerging and recycling the Serbian rap lexicon. Serbian Studies Research.
• Cvetanovic, Dragana (2016). Brothers after arms: Balkan rappers as post-war public intellectuals. Baltic Worlds, 26–36.
• Cvetanovic, Dragana (2014). Petturien vai patrioottien räppi? Idäntutkimus 1, 3–15.
• Fransberg, Malin (2014) Graffititieto – Etnografinen tutkimus graffitimaalareiden alakulttuurista. Oikeus 43(3), 292–313.
• Järvenpää, Tuomas (2013 ). Profeetallinen gangsteri? – Kristillinen hiphop-kulttuuri notkeana uskonnollisuutena Namibian pääkaupungissa Windhoekissa. Teologinen Aikakauskirja 1/2013, 61–75.
• Kelekay, Jasmine (2022). From ‘Something in Between’ to ‘Everything All at Once’: Meditations on Liminality and Blackness in Afro-Finnish Hip-Hop and R&B. Journal of Critical Mixed Race Studies, 1(2), 18–49.
• Kelekay, Jasmine (2019). Too Dark to Support the Lions, But Light Enough for the Frontlines: Negotiating Race, Place, and Nation in Afro-Finnish Hip Hop. Open Cultural Studies, 3, 386–401.
• Kuivas, Saija (2003). Avainkokemuksesta Avaimeen. Suomalaisen hiphopgenren mannheimilainen sukupolvianalyysi. Nuorisotutkimus 21(1), 21–36.
• Malmberg, Mikko (2021). Rap and cultural change: Authenticity and hybrid identities in the music of rappers of African descent in Finland. Journal of European Popular Culture 12(1), 5–22.
• Owusu, Julian & Anssi Kirkonpelto (2021). Hiphop pedagogy and theory looks for a stable position in Nordic dance teacher education and academia. Pedanssi: asiaa tanssista ja tanssikasvatuksesta, 5(1), 10–15.
• Poutiainen, Ari & Inka Rantakallio (2016). Discursive Construction of African-American Identities and Spirituality: A Comparison of Muslim Hip Hop and 1960s Jazz Avant-Garde. Popular Music & Society, 39 (2), 186–201.
• Pöysä, Anna & Rantala, Janne (2018). Who has the Word? MC Azagaia’s Intervention into Past and Politics in Mozambique. In R. Martins & M. Canevacci (eds.), Lusophone Hip-hop: ’Who We Are’ and ‘Where We Are’: Identity, Urban Culture and Belonging. Oxford: Sean Kingston Publishing, 222–239.
• Rantakallio, Inka (2021). Femcees Finland, NiceRap ja vastatilojen voima: Suomiräpin naisten vertaisverkostojen historiaa. Etnomusikologian Vuosikirja, 33, 67–93.
• Rantakallio, Inka (2013). Muslimhiphop.com: Constructing Muslim Hip Hop Identities on the Internet, Cyber Orient, Vol. 7 (2).
• Rantala, Janne (2017). Räp, poliittiset esivanhemmat ja heikkojen valta (Rap, political ancestors and power of the weak). Lectio Praecursoria at the University of Eastern Finland, Sept 9, 2017. Elore 24 (2), 2017.
• Rantala, Janne (2016). ‘Hidrunisa Samora’: Invocations of a Dead Political Leader in Maputo Rap. Journal of Southern African Studies. DOI: 10.1080/03057070.2016.1253929
• Rantala, Janne (2015). Rapper Azagaia e Seus Críticos: O Debate sobre Moçambique. Kulimar 4, 2015.  Matola: Instituto Superior de Artes e Cultura, 127–140.
• Ridanpää, Juha & Annika Pasanen (2009). From the Bronx to the Wilderness: Inari-Sami Rap, Language Revitalisation and Contested Ethnic Stereotypes. Studies in Ethnicity & Nationalism, Vol. 9, No. 2, September 2009, 213-230.
• Sykäri, Venla (2014). Sitä kylvät, mitä niität. Suomenkielinen improvisoitu rap ja komposition strategiat. Elore, Vol 21 – 2/2014, 1–39.
• Tervo, Mervi & Juha Ridanpää (2016). Humor and Parody in Finnish Rap Music Videos. European Journal of Cultural Studies. DOI: 10.1177/1367549416632006.
• Tervo, Mervi (2012). Tilat ja paikat suomalaisissa räp-musiikkivideoissa. Alue ja ympäristö 41(2), 81–94.
• Tervo, Mervi (2014). From appropriation to translation: Localizing rap music to Finland. Popular Music & Society 37(2), 169–186.
• Varis, Piia & Xuan Wang (2011). Superdiversity on the internet: A case from China. Diversities 13(2), 69–83.
• Westinen, Elina (2011). ‘Bättre folk’ – Critical sociolinguistic commentary in Finnish rap music. Tilburg Papers in Culture Studies 16.
• Westinen, Elina &  Sanna Lehtonen (2016). Mustan miehen etninen toiseus ja vastapuhe suomalaisessa populaarimusiikissa. Kulttuurintutkimus 33: 3–4.

Special issues

• Rantakallio, Inka & Elina Westinen (eds.) (2022). Erikoisnumero: Opiskelijaesseitä rap-musiikista ja hiphop-kulttuurista. Musiikin suunta 44 (2).

Book reviews

• Westinen, Elina (2012). Paleface: Rappiotaidetta. Suomiräpin tekijät [’Decay art: The authors of Finnish rap’], Hiidenkivi 3/2012.

Theses

Doctoral theses

• Fransberg, Malin (2021). Helsinki Graffiti Subculture. Meanings of Control and Gender in the Aftermath of Zero Tolerance. Tampere University Dissertations 398. Faculty of Social Sciences, University of Tampere.
• Nurmi, Anna-Maria (2012). Kaduilta liikuntasaliin: Toimintatutkimus hiphoptanssista osana lukion liikuntakasvatusta. Studies in Sport, Physical Education and Health 184. Doctoral dissertation. University of Jyväskylä.
• Rantakallio, Inka (2019). New Spirituality, Atheism, and Authenticity in Finnish Underground Rap. Annales Universitatis Turkuensis. Doctoral dissertation. Musicology, School of History, Cultural Research and Art Studies, Faculty of Humanities, University of Turku.
• Rantala, Janne (2017). Rakenne, julkinen muisti ja vastakulttuuri Maputon räp-musiikissa (Mosambik) ja pohjoismaisessa uusspiritualistisessa yhteisössä. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 109. Doctoral dissertation. Philosophical Faculty, University of Eastern Finland.
• Westinen, Elina (2014). The Discursive Construction of Authenticity: Resources, Scales and Polycentricity in Finnish Hip Hop Culture. Jyväskylä Studies in Humanities 227. Doctoral dissertation. University of Jyväskylä and Tilburg University.

Licentiate theses

• Immonen, Janne (2004). ’Meitä ei dissata!’ – Rap-musiikki puuvillapelloilta gettoon ja sieltä ulos. Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä.

Master’s theses

• Alho, Tuomas (2011). Maskuliinisuus suomalaisessa rap-musiikissa. Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, University of Helsinki.
• Cvetanovic, Dragana (2003). “Riimivirta loputon, taatusti voittamaton, joo”. Suomalaisen rap-lyriikan riimistä ja runomitasta.(On rhyme and metrics in Finnish rap lyrics). Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian studies, University of Helsinki.
• Hannula, Niina (2000). Social, political and cultural messages in rap music – A discourse analytical approach. Department of Philology, University of Tampere.
• Henriksson, Joonas (2017). Kielletty kulttuuri – Stop Töhryille –projektin vaikutus Helsingin kunnallispolitiikkaan vuosina 1998–2008. Department of Philosophy, Contemporary History and Political Science, University of Turku. 
• Himma, Larri (2016). Me asutaan Suomessa, dude. Maahanmuuton ja hip hopin suhde maahanmuuttajataustaisten rap-artistien elämässä. Department of Sociology, University of Helsinki.
• Huovinen, Tea (2014). Hip hopin Jumalaa etsimässä : tutkimus The Temple of Hip Hopin Jumalakuvasta. Department of Study of Religions, University of Helsinki.
• Hynynen, Suvi-Kukka (2017). ”Tytöt ei osaa räppää, piste!” ja muita stereotypioita: Naiskuva suomiräpissä. Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, University of Helsinki. 
• Jauho, Johanna (1993). ”I rather be a new jack hustler” : rap-musiikin akkulturatio Suomen ja Tansanian musiikkikulttuureihin. Department of Media and Communication Studies, University of Helsinki.
• Jokiniemi, Katja (2014). Belgradin graffitien sanalliset viestit. Department of Languages, University of Helsinki.
• Järvenpää, Tuomas (2012).  God is a Gangsta – Etnografinen tutkimus Namibian pääkaupungin Windhoekin kristillisestä hiphop-kulttuurista. Philosophical Faculty, University of Eastern Finland.
• Järvinen, Johanna (2019). Suomiräpin ainokaiset: millä tavoin naispuoliset räppärit kokevat naiseutensa vaikuttavan heidän toimintaansa suomalaisessa rap-skenessä? Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä.
• Karjalainen, Kalle (2018). Ironinen mielen vankila – Puhujien välittämä arvomaailma Heikki Kuulan albumeilla PLLP ja Blacksuami. Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies, University of Helsinki.
• Karlqvist, Markus (2008). Suoraa ja verhottua vastustusta: rapin sanoitukset kapitalismia kommentoivana diskurssina. Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, University of Helsinki.
• Kilpeläinen, Iida 2018. Gettolarppausta ja jätkäporukoita Maskuliinisuuksien representaatioita suomalaisen rapin kansitaiteessa. Department of Art History, University of Turku.
• Kokkola, Jussi (2013). Luokatonta lyriikkaa? Yhteiskuntaluokka Asan, Palefacen ja Julman Henrin rap-sanoituksissa. Department of Finnish Literature, University of Turku.
• Kuivas, Saija (2003). Hiphop sukupolvensa ideologiana: Suomalaisen hiphopmusiikin tarkastelu sukupolvi-ilmiönä Karl Mannheimin sukupolviteoriaa soveltaen. Department of Education, University of Rovaniemi.
• Kähkönen, Toni (2020). MC Kajon freestylerapin rytmillinen ilmaisukieli Tyykikylä Battlessa 2015. Musicology, University of Helsinki.
• Kärnä, Juha (2008). Lähelle on pitkä matka: Tutkielma Itä-Helsingin hiphopista. Department of Sociology, University of Helsinki.
• Laamanen, Kaisu (2013). Jumala ja kuolema nuorten miesten rap-sanoituksissa. Department of Practical Theology, University of Helsinki.
• Leinonen, Eeli (2014). Sukupuolen moninaisuus queer hiphop -musiikkivideoissa. Department of Musicology, University of Turku.
• Liesaho, Jan (2003). Welcome to the real world? Hip hop och politik i Finland. Department of Political Science, University of Helsinki.
• Luttinen, Hanne (2011). ”Tosimiehet ja tosinaiset”. Suomihiphopin nais- ja mieskuva. Department of Modern Finnish and Translation, University of Vaasa.
• Massa, Silja (2016). Vaimomatskua vai ei? Sukupuolidiskurssit ja naisista puhuminen 2000-luvun suomirap-lyriikoissa. Department of the Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian studies, University of Helsinki.
• Merilinna, Mikko (2014). Tähti on videoitu : artistirepresentaatiot ja mainonnalliset konstruktiot suomalaisissa rap-musiikkivideoissa. Department of Social Research, University of Helsinki.
• Mukka, Iira (2008). Busta ilman raimssii ja muut doupit räbäyttäjät: Hiphop-slangia kääntäjän näkökulmasta. Master’s Programme in Educational Studies, University of Tampere.
• Myllylä, Angelika & Lauri Tolonen (2015). Hiphop-artistien käsityksiä artistina kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Master’s Programme in Educational Studies, University of Tampere.
• Mäkeläinen, Lotta (2008). ”Kumpi on väärässä, minä vai järjestelmä?” Yhteiskunta ja yksilö Steen1:n ja Asan rap-sanoituksissa. Department of Literature and Art, University of Tampere.
• Mäkinen, Liisa (2010). Julkisen tilan kontrollin ulottuvuuksia. Tapaustutkimus Stop Töhryille -projektista. Department of Social Research, University of Helsinki.
• Mäkinen, Titta (2020). Osallistavat ja innostavat rap-työpajat nuorten kanssa tehtävässä työssä: ohjaajien ajatuksia nuorille suunnatuista rap-työpajoista. Faculty of Social Sciences, University of Helsinki.
• Männikkö, Helena (2001). Kaikki läjässä. Tutkielma erään hoppariporukan uusheimolaisuudesta ja elämänprojekteista. Department of Social Sciences, University of Eastern Finland.
• Määttä, Tuomas (2016). Oodi B-boylle  – Kokeneiden suomalaisten breikkareiden käsityksiä oppimisesta breakdance-kulttuurissa. Department of Education, University of Helsinki.
• Nieminen, Anni (2015). Hiphop resurssina maahanmuuttajapoikien identiteettityössä. Master’s Programme in Popular and Folk Music, University of Tampere.
• Nieminen, Simo (2017). Räpin terapeuttinen käyttö: ohjaaminen ja inhimillisen kasvun tukeminen. Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä.
• Nieminen, Tinja (2022). ”GOOD WITCHES” AND ”BAD BITCHES”. Intersectional Rhetoric of Resistance in Princess Nokia’s 1992 Deluxe. Faculty of Social Sciences and Philosophy & Faculty of Humanities and Social Sciences, University of Jyväskylä.
• Nieminen, Tuija (2016). Graffiti osana kulttuuriympäristöä: visuaalinen analyysi Super Best Friends -teoksesta. Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä.
• Paaso, Mira (2019). ”Junnut nappaa nipsuu eikä skumppaa enää roiskuta.” Slangi rap-yhtye JVG:n sanoituksissa. Philosophical Faculty, School of Humanities, University of Eastern Finland.
• Pakkala, Erpo (2004). Metaforat ja maailmankuva Fintelligensin sanoituksissa.  Department of the Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian studies, University of Helsinki.
• Palonen, Nora (2020). ”Mä oon päättänyt lopettaa” – Cheekin tähtikuvan rakentaminen tämän uran lopussa. Media Studies, School of History, Cultural Research and Art Studies, University of Turku.
• Palonen, Tuomas (2008). Vapaata mielenjuoksua. Suomenkielisen freestyle-rapin ilmenemismuodot, estetiikka ja kompositio. Department of Cultural Studies, University of Helsinki.
• Partanen, Ilkka (2016). ”Mitä sä syljet” – Köyhyyden kulttuuri ja identiteetti suomirapissa. Economic and social history, University of Helsinki.
• Parviainen, Hanna (2014). Hiphop kasvun areenana monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Department of Social Sciences, University of Eastern Finland.
• Piipponen, Salla (2005). Meidän hiphop. Alakulttuurin kieli Internetin keskustelufoorumissa. Department of Communication Studies, University of Vaasa.
• Pöyhönen, Ida (2018). Vuoden mamu, just se somali vai aito gangsta? Etnisen identiteetin ilmaiseminen maahanmuuttajataustaisten rap-artistien tuotannossa. Department of Cultures, University of Helsinki.
• Rantakallio, Inka (2011). Making Music, Making Muslims: A Case Study of Islamic Hip Hop and the Discursive Construction of Muslim Identities on the Internet. Department of World Cultures, University of Helsinki.
• Reinikainen, Santtu (2005). Representations of women and wealth in hip hop videos. Department of English, University of Tampere.
• Rentola, Roosa (2014). ”Vuodesta toiseen oon tän paskan kuningas” – Rap-imago rap-artisti Cheekin lyriikoissa. Department of Languages, University of Jyväskylä.
• Rinta-Pollari, Alma (2020). ”Älyköt kohtelee mua ku omaansa vaik selitän vaan paskaa jonka keksin matkal” : diskursiivinen subjekti rap-artisti DJ Kridlokkin lyriikoissa. Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä.
• Roine, Rebekka (2020). ”Mistä sä tuut, landespede” – tilan representaatiot suomiräpissä. Master’s Degree Programme in Administrative Studies, Faculty of Management and Business, University of Tampere.
• Roos, Anette (2003). Rapmusikens lokalisering i Finland. En fallstudie av två låtar. Department of Musicology, Åbo Akademi.
• Ryyppö, Elina (2015). Welcome to the Candy Shop: Conceptual Metaphors on Gender and Sexual Activity in Hip-Hop Lyrics. Department of English Philology, University of Helsinki.
• Räsänen, Kerttu (2013). Suomalaisten hiphopmuusikoiden artistinimien muoto ja merkitys. Department of Languages, University of Jyväskylä.
• Saaristo, Annukka (2019). ”LÄHIÖPIKNIKILLE OSTARIN VIEREE”. Suomiräppäreiden kotiseutuidentiteettejä Espoon Olarista. Folklore Studies, University of Helsinki.
• Salmela, Iikka (2018). ”Juurista ylypee” – Murteet ja paikallinen identiteetti suomenkielisessä rap-lyriikassa.  Department of Languages and Communication Studies, University of Jyväskylä.
• Salo, Satu (2018). “Another Immigrant Comin’ Up from the Bottom”: Reframing Alexander Hamilton’s Life as an Immigrant Narrative Through Hip Hop and Historical Fiction in Miranda’s Hamilton: an American Musical. School of Languages and Translation Studies, University of Turku.
• Sánchez-Garibay, Hector (2021). Masters of local and global ceremonies. Sámi Hip-Hop as narrated by Amoc and Ailu Valle. Intercultural Encounters, University of Helsinki.
• Sillanpää, Marko (1998). Tapaustutkimus rap-musiikin käytöstä opetuksen apuvälineenä. Department of Teacher Education, University of Helsinki.
• Strand, Heini (2007). Rollon kollit. Maskuliininen ja paikallinen identiteetti Tulenkantajien sanoituksissa. Department of Literature and the Art, University of Tampere.
• Suna, Iida (2020). Autenttisuuden tuottaminen latvialaisessa raplyriikassa : kielelliset ja diskursiiviset resurssit autenttisuuden muodostamisessa. Baltic Languages and Cultures, University of Helsinki.
• Söderholm, Linda (2012). Helsinki Freezing Interactive Installation – B-girl’s Point of View. School of Arts, Design, and Architecture, Aalto University.
• Tajakka, Lea (1995). Afro-amerikkalainen vastarinnan muisti ja rap-musiikki: Rodullisuuden ja etnisyyden diskurssit afrosentrisessä rapissa. Department of Literature, University of Jyväskylä.
• Tikanmäki, Sofia (2019). ”Oon pelimies ja mä etin omaa pelinaista” Naisten ja miesten representointi parisuhteen osapuolina suomiräp-lyriikassa. Finnish language, University of Helsinki.
• Torvikoski, Tommi (2018). Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja terapeuttisuuden kokemusraplyriikan työpajatoiminnassa. Primary Teacher Education, Faculty of Education, University of Oulu.
• Tossavainen, Virve (2004). Puhuja ja kuulija: ensimmäinen ja toinen persoona Fintelligenssin sanoituksissa. Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian studies, University of Helsinki.
• Turunen, Hanna (2007). Isot kivet veteen. Case rap-kulttuurisilta -projekti: Naulakallion oppilaiden räppiä elämästä. Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä.
• Turunen, Jussi-Markus (2015). Message, Meaning, and Lessons in Hip Hop: ”Lessons are blessings you should learn through”. Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä.
• Tynkkynen, Emma-Lotta (2017). Teoskokonaisuuden rakentuminen rap-artisti Heikki Kuulan albumilla Blacksuami. Degree Programme in Literary Studies, Faculty of Communication Sciences, University of Tampere.
• Valjanen, Tiina (2021). Tehran in hook : Tehrani “underground” musicians “keeping it real”. Anthropology, University of Helsinki.
• Westinen, Elina (2007). ”Buuzzia, budia ja hyvää ghettobootya”. The construction of hip hop identities in Finnish rap lyrics through English and language mixing. Department of Languages, University of Jyväskylä.
• Willman, Mira (2015). ”Oon hiphop-lohikäärme, syöksen tulta”: Suomiräpin poeettiset ja rytmiset piirteet suhteessa musiikin biittiin sekä niiden kehitys
  2000-luvun alusta 2010-luvulle. Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, University of Helsinki.

Bachelor’s theses

• Herranen, Krista (2014). ”Tää on se porukka, jota sä rakastat vihaa”. Ryhmäidentiteetin kielellinen rakentuminen Rähinä Recordsin Seitsemän veljestä -kappaleiden sanoituksissa. Department of Languages, University of Jyväskylä.
• Huusko, Antti (2021). ”Laari mun cd:lle on kusi- tai ale-”. Ironian käyttö rap-artisti Pyhimyksen albumissa MIKKO. Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä.
• Ikonen, Noora (2021). Rap-artistien kertomuksia yhteisöllisyydestä: Kuka saa kuulua ja millä perusteella? Faculty of Social Sciences, University of Tampere.
• Kontiokari, Roosa (2018). Äänet yhteiskunnan marginaaleista: hip hop -kulttuuri vastajulkisuutena. Department of Media and Communication studies, University of Helsinki.
• Kuokkanen, Juho (2012). Töhry. Retoriikka Helsingin kaupungin Stop töhryille -projektin viestinnässä. Department of Political and Economical Studies, University of Helsinki.
• Lasonpalo, Jussi (2011). Rap-lyriikka ja yhteiskunta : rap-riimien kuvaus sitä [i.e. niitä] ympäröivästä maailmasta. Department of Musicology, University of Helsinki.
• Leinonen, Leo (2016). Hiphop-musiikin tuottamisen estetiikka Leo Luxxxus : LXXXIV LP ja Chydeone x Leo Luxxxus : FORCE100 LP. Degree Programme in Media Digital Sound and Commercial Music, Tampere University of Applied Sciences.
• Lemilä, Heli (2004). Katsaus hiphop-musiikin historiaan Yhdysvalloissa ja Suomessa. Department of Musicology, University of Helsinki.
• Makkonen, Mikko (2013). Hip Hop on totta – omakohtainen näkökulma Hip Hop -kulttuuriin ja sen mahdollisuuksiin tanssikasvattajan työssä. Department of Dance, Turku University of Applied Sciences.
• Mäkelä, Markus (2019). Rap-musiikki ja nuorisotyö – Kuinka hyödyntää musiikkia nuoren kasvun ja kehityksen tukena. Adventure Education, Humak University of Applied Sciences.
• Nordlund, Toni (2015). J Dillan samplays ja hänen musiikkinsa vaikutus tämän päivän muusikoihin. Degree programme in Music, Novia University of Applies Sciences.
• Pikkarainen, Sara (2015). Tietoista liikettä – Hip hop -kulttuurin merkitys katutanssinopettamisessa. Dance education,  Oulu University of Applied Sciences.
• Raivio, Ilona (2017). Datajournalismin soveltaminen. Seksismi suomalaisissa hiphop-sanoituksissa. Film and television, Metropolia University of Applied Sciences.
• Rinta-Pollari, Alma (2018). ”Näist ääriviivoist en oo löytäny jalansijaa”: kuulumattomuus Khidin ”Maa jota ei ole”-rap-kappaleessa ja Edith Södergranin ”Maa jota ei ole”-runossa. Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä.
• Salmela, Iikka (2016). Straight outta motherfucking Kirkkonummi: sosiaalisten identiteettien karnevalisaatio Likasen Etelän Kirkkonummi-LP:llä. Department of Languages, University of Jyväskylä.
• Sirviö, Jussi (2013). Selvitys kulttuuriyrityksen laajentumismahdollisuuksista. Saiffa Oy:n tapaus. Arts Management, Metropolia University of Applied Sciences.
• Walden, Laura 2018. Mä alan muistuttaa Brandoa Viimesessä Tangossa: populaarikulttuurinen intertekstuaalisuus Paperi T:n albumilla Malarian Pelko. Department of Languages and Communication Studies, University of Jyväskylä.
• Westinen, Elina (2004). Black hip hop lyrics – how are gender roles represented in the lyrics of the opposite sex? Department of Languages / English, University of Jyväskylä.

Advertisement